Tammikuussa aina kun olen nähnyt vaaleanpunaisen taivaanrannan, olen halunnut tallentaa sen. Harmauden ja vesisateen takaa vaaleanpunaisia taivaanrantoja ei ole näkynyt kovin usein.
Tammikuu on kuukausista se, josta pidän vähiten. Se on pitkä ja kylmä. Paitsi tänä vuonna se ei ollutkaan kylmä, vaan tuntui säiden puolesta lähinnä maaliskuulta. Selvisin paremmin, kun ei tarvinnut pukea useita kerroksia päällekkäin, hermostua sähköisinä sinne tänne sojottaviin hiuksiin ja kyllästyä lämpimimpään talvitakkiin. Se roikkuu yhä naulakossa, en ole joutunut käyttämään sitä kertaakaan tänä vuonna. Olen käyttänyt enemmän tennareita kuin Dr. Martenseja, jotka ovat luottokenkäni talvisäillä.
Vaikka itse selvisin paremmin, mietin yhä useammin miten maailma selviää. Siksi etsin vaaleanpunaisuutta.
