Kesäpäiväkirjat 7: it is the season

 

On nektariinien aika ja se on suunnilleen parasta.

Kesäpäiväkirjat 6: ääniä

Kävin tänään äänestämässä. En voi sanoa, että seuraisin politiikkaa aina aktiivisesti. Sen takia mulla onkin usein politiikasta puhuttaessa olo, etten uskalla osallistua keskusteluun, koska en tiedä kaikkea. Silti mulla olisi varmasti paremmat mahdollisuudet osallistua, kuin joillain toisilla ja on myös etuoikeus, että voin valita, seuraanko politiikkaa vai en. Mun mielestä äänestäminen on kuitenkin super tärkeää. Mulle olisi tärkeää, että päätöksenteossa otettaisiin vakavasti ilmastonmuutoksen torjunta ja puolustettaisiin sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, ja äänestän näiden arvojen mukaan. 

Iltapäivällä kuului kesän ääniä, kun hellepäivä vaihtui ukkoskuuroon.

Kesäpäiväkirjat 5: syreenit

 

Olisipa taloyhtiöni pihalla syreenipuu.

Illan sinessä käyn varastamassa itselleni syreenin kukkia läheisestä, yksinäisestä puusta. Herään niiden tuoksuun aamulla.

Kesäpäiväkirjat 4: vihreää

 

Ikkunan alla pihlajapuu

on puhjennut kukkaan kuin varkain, salaa kaikilta

Ehkä se on paras tapa

ettei kukaan huomaa

alun haparointia

vaan voi liittyä ympäröivään vihreään

vasta kun kaikki on valmista

Joskus toivoisi voivansa piilottaa

oman haparointinsa

vaikka toisaalta

mitä vikaa on keskeneräisyydessä

Kesäpäiväkirjat 3: siivouslimppari

 

Instagramissa näin idean siivouskaljasta, joka on erittäin mahtava konsepti! Tällä kertaa valitsin kuitenkin limpparin avuksi siihen, että jaksaisin siivota. Joskus en siltikään jaksa siivota.

Kesäpäiväkirjat 2: karma

 

Tänään oli sellainen tunne, että jos on muille kiva niin jossain vaiheessa muut on kivoja itselle. Ei välttämättä ne samat tyypit, joille on itse ollut kiva, mutta edes jotkut. Ja nämä ajatukset vain yhden odottamattoman viestin takia.

En yleensä ole näin klisee mutta tänään olen.

Kesäpäiväkirjat 1: astun kesään

 

Haluan koota tänne kesämuistoja, joten tänä kesänä yritän kirjoittaa tänne joka päivä. En vielä tiedä onnistunko.

Kesä tuli kuin varkain, lainatakseni Ruusujen uuden biisin otsikkoa, "Kesä tulee aina yöllä" (kuunnelkaa se biisi). En ole vielä ymmärtänyt, että nyt se kesä on täällä.

Siitä voi vielä tulla aika ihana.