Landella part IV

Mummun pihalla paljain jaloin aurinkoisena iltana. Kukat kukki ja sääsket söi, sellaista se kai on maalla.

Tässä taisikin olla viimeiset julkaisemattomat kuvat kesältä (oli siis jo aikakin julkaista!). Nyt on vaan syksy- ja talvijuttuja sitten jonkin aikaa. Mutta eiköhän nekin oo ihan kivoja :)

Landella part III

Sain kesälomani aikana jopa yhden aurinkoisen illan, jolloin auringonvalo tanssi meren pinnalla ja kalliot olivat lämpimiä istua.

Saaressa kesällä

Kesällä lähdettiin saareen retkelle. Oli puolipilvistä ja vähän kylmä, joten kaikilla oli sadetakit mukana. Laivassa juotiin kahvia, katseltiin maisemia ja ihmisiä. Puhuttiin polttareista, siitä kuinka kukaan meistä ei koskaan haluaisi mitään kornia.

Saaressa kierrettiin hiekkateitä ja istuttiin kalliolla, leikittiin, että otetaan aurinkoa. Piknikeväät katosivat ja korvapuustit jaettiin. Taas istuttiin kahvilla ja katseltiin linnunpoikasia, ne eivät osanneet vielä lentää.

Palattiin iltalaivalla takaisin kaupunkiin.

Landella part II

Mökillä näytti melkein samalta kuin aina, mutta merivesi oli korkealla ja se oli syönyt hiekkarannan melkein kokonaan. Se oli outoa.

Silti mentiin uimaan ja lämmitettiin sauna. Kaislat kahisivat ulkona tuulessa. Luin mökkikirjasta siitä, mitä siellä oli vuoden aikana tapahtunut.

#TBT: there are places that I miss more than others

Ennen joulua 2011 kävin Hollannissa. 

Pidin pyöristä, hauskan näköisistä taloista, pannukakuista, falafeleista ja kahvista. Niityistä, pelloista ja lampaista, joita näin junan ikkunasta. Bageleista, kanaaleista ja levykaupoista.

Pidin rennosta tunnelmasta.

Hollannista tulikin yksi niistä paikoista, jota joskus ikävöin, vaikka olin siellä vain neljä päivää. 

Ja Schiphol on edelleen mun lempparilentokenttä!

Toisilla mökeillä

Ruostuneessa putkenpalassa keskellä peltoa maalattuna sana "Kreikka", ollaan niin kaukana siitä. Vai ollaanko?

Vuoroin paistaa ja vuoroin sataa, on raskaita tummia pilviä ja sateen tuoksu, märkä maa. Koko Suomi näyttää samalta, peltoja ja metsää. Tienpientareet kasvaa päivänkakkaraa ja apilaa.

Istun bussissa, paljaat jalat koskettavat penkkiä ja silmät painuvat vähitellen raukeasti kiinni.

Ilta, tyttöjä mekoissa. Aurinko painuu järven taakse. Vanhat parit tanssivat valssia ja toiset juovat kaljaa, tuijottavat hiljaa. Musiikkia järven toisella puolella ja tuli takassa. Yöllä järvellä on usvaa.

Tikkataulu ja peli, en voita kertaakaan. Sade alkaa, ropisee kattoa vasten. Vanhat levyt soi ja istutaan hiljaa. On nuotiolla paahtuvia vaahtokarkkeja ja paljon naurua.

Aamulla herään rankkaan sateeseen, se kohisee ja järven pintaan ropisee. Istun ulkona katoksen alla. Päivällä bussissa olen se tyttö, jolla on väsyneet silmät ja mustat vaatteet. Bussiasemilla pysähtyessämme miehet polttavat tupakkaa ja toiset jonottavat kahvia. Minä en jaksa nousta, vaan katselen ikkunasta harmaata taivasta. Odotan, että olen kotona.

Landella

Lähdin maalle. 

Kuvitelma: hengailen rannalla päivittäin uimassa ja lukemassa, saan samalla rusketuksen ja tyylikkäät surffilaineet hiuksiin. Aurinko paistaa ja illat ovat lämpimiä, joten voi pelata mölkkyä ulkona ja pyöräillä kylillä iltamyöhään. Mökillä voi nukkua parvekkeen ovi auki ja herätä meren aaltoihin.

Todellisuus: joka päivä sataa ja istun sisällä lukemassa Silmarillionia. Olen edelleen valkoinen kuin lakana. Tuntuu, että saan nuhan, joten oli näköjään virhe jättää pilkkihaalari kotiin.

Että sellasta täällä :-D