Vuoden vaihtumisen maagisuudesta

Mielestäni vuoden vaihtumisessa on jotain maagista.

Tämä varmaankin johtuu siitä, että olen naiivi, parantumaton optimisti tai propagandan ja kapitalismin uhri. Luultavasti kaikkia edellä mainittuja. Mutta kellon lyödessä 00:00 uudenvuoden yönä ja Helsingin tuomiokirkon peittyessä rakettien tähtisateeseen oli pakko hymyillä. Rinnassa oli tunne, että mitä vain voi tapahtua ja parantumattomasta optimistisuudestani johtuen ajattelin, että mitä tahansa positiivista voi tapahtua. Että koska olen aina pitänyt parittomista luvuista enemmän kuin parillisista, tulee vuodesta 2019 parempi kuin vuodesta 2018. Vaikka eihän vuosi 2018 omalla kohdallani erityisen huono ollut.

Typerää, tiedän. Mutta naiivius on osa perusluonnettani.

Vaikka syksy on mulle edelleen enemmän uuden alku kuin vuodenvaihde, mielestäni on silti kiva miettiä asioita, joita toivoo uudelta vuodelta. Vaikka ymmärrän hyvin, että uuden vuoden "lupaukset" tuntuvat toisista stressaavilta ja ahdistavilta. Mielestäni ne eivät missään nimessä ole asia, joita "pitää" tehdä, jos se ei tunnu itsestä hyvältä. Jos lupaukset ovat vain yksi asia lisää suoritettavien asioiden listaan, niiden tekeminen ei ehkä ole tarpeellista tai hyvä juttu. Jokainen on hyvä omana itsenään, tekipä uuden vuoden lupauksia (tai toiveita) tai ei. Minkä tahansa uuden asian voi aloittaa minä tahansa vuoden päivänä, sen ei tarvitse olla tammikuun ensimmäinen päivä.

Itse en puhu lupauksista (koska suhtaudun lupauksiin äärettömällä vakavudella), koska tuntuu, että lupauksista puhuminen aiheuttaisi liikaa stressiä. Puhun mieluummin siis toiveista tai tavoitteista itselleni uutena vuonna.

Katsoin juuri täältä blogista, mitä toiveita asetin itselleni viime uutena vuotena. Ja mitenkäs niiden kävi?:

- toivoin meneväni nukkumaan aina klo 23 mennessä (paitsi treeni-iltoina) -> hahah, tämä ei kyllä suurimman osan vuodesta toteutunut :D

- toivoin venytteleväni joka päivä -> tämäkään ei todellakaan toteutunut joka päivä

- toivoin lukevani enemmän kirjoja -> tämä itse asiassa toteutui, koska luin tänä vuonna 13 kirjaa, joka oli enemmän kuin vuonna 2017! Toki vuoden 2018 tammikuussa aloittamani Hanya Yanagiharan A Little Life on mulla edelleen kesken, uskokaa tai älkää... Ja tämä ei siis johdu siitä, että kirja olisi mielestäni huono! Se on vain niin iso, että sitä on hankalaa kantaa mukana. Nyt luen sen loppuun ennen kuin luen mitään muuta.

- ostaa vähemmän ja eettisemmin -> ei toteutunut, vaikka hankintojen takana oli usein kyllä ajatusprosessi. Silti ostin liikaa vaatteita ja liikaa ketjuliikkeistä.

- vegaaninen tammikuu -> toteutui ja sujui hyvin muistaakseni!

Eli en todellakaan pysynyt kaikissa tavoitteissani, joita asetin itselleni vuodeksi 2018. Mutta en aio soimata itseäni siitä :-) Eikä kenenkään muunkaan pitäisi soimata itseään, jos tavoitteet ei menneetkään ihan putkeen!

Entä mitä toiveita asetan itselleni vuodelle 2019?

- toivon meneväni aiemmin nukkumaan. Koska tämä ei toteutunut viime vuonna, toistan tavoitteen tänä vuonna.

- toivon venytteleväni enemmän. Koska tämäkään ei täysin toteutunut viime vuonna, pidän saman tavoitteen.

- tavoitteenani on lukea tänä vuonna 15 kirjaa, eli enemmän kuin viime vuonna. Lukemiseen liittyvä tavoite sujui viime vuonna hyvin, joten uskallan nostaa sitä.

- tavoitteeni on ostaa 80 % vaatteistani second handina ja etsiä eettisesti kestävämpiä vaihtoehtoja ketjuliikkeiden tilalle. Koska viime vuoden tavoite ostaa vain yksi uusi vaate kuussa (jos sitäkään) epäonnistui surkeasti, muokkasin tätä tavoitetta erilaiseksi. Eli tänä vuonna jos haluan/tarvitsen jotain uutta, suuntaan kirppiksille. Kirppiksiltä on mielestäni kuitenkin hankalaa ostaa esim. alusvaatteita ja ehkä myös pillifarkkuja (koska niin harvat mallit sopivat), joten siksi en aseta tavoitteeksi ostaa kaikkea kirppiksiltä. Alusvaatteet ja farkut on nimittäin niitä asioita, jotka kuluvat käytössä aika paljon ja niitä pitää joskus uusia.

- olla täysin vegaani. Vegaaninen tammikuu meni viime vuonna hyvin ja olen ollut kotivegaani eli tehnyt kotona melkeen pelkästään vegaanisia ruokia koko vuoden, joten uskalsin asettaa tämän tavoitteeksi. Lisäksi olen miettinyt vegaaniksi ryhtymistä jo viimeiset kaksi vuotta varmaan, joten nyt tein päätöksen. Eikä tämänkään ole pakko olla lopullinen päätös, jos se ei toimi. Ja sen verran joustovaraa annan itselleni, että jos tarjolla ei ole MITÄÄN vegaanista, syön mieluummin jotain epävegaanista kuin olen nälkäkiukussa.

Kaikki toiveeni ja tavoitteeni ovat sellaisia, joiden uskon lisäävän omaa hyvinvointiani, joten siksi ne tuntuvat hyviltä.

Vielä kerran hyvää uutta vuotta just sulle, olipa valintasi asettaa uuden vuoden tavoitteita tai sitten ei! Optimisti minussa toivoo kaikkea ihanaa sun vuoteen 2019! :-)