Jos en jaksa kokata itse, syön ravioleja. Se on mun lemppari pikaruoka ja nykyään niitä löytyy aika helposti myös vegaanisina.
Tänään en jaksanut kokata.
Jos en jaksa kokata itse, syön ravioleja. Se on mun lemppari pikaruoka ja nykyään niitä löytyy aika helposti myös vegaanisina.
Tänään en jaksanut kokata.
Juhannusyössä on taikaa.
Onni on, että sitä voi viettää sellaisten ihmisten kanssa, joiden seurassa voi olla oma itsensä, itkeä ja nauraa.
Valitettavaa on, että sitä joutuu toisinaan viettämään myös sääskien seurassa.
Olen jostain syystä innostunut Clipperin jääteistä tänä kesänä, vaikka niitä on ollut saatavilla jo ainakin viime kesästä lähtien tai ehkä jopa aiemminkin. Kyseessä on siis teepussit, jotka lämpimän veden sijaan liotetaan kylmään veteen.
Oli pakko testata kaikki maut, ja hiukan yllättäen suosikikseni nousi maku sitruuna, inkivääri ja kurkuma. Seuraavaksi paras maku on mielestäni mustaherukka & punahattu. Minttu & sitrus-maku on myös ihan ok, mutta en varmaan ostaisi sitä uudelleen.
Alppiruusupuistossa on niin kaunista. Puut ovat niin korkeita, että tuntuu kuin olisi alppiruusuista muodostuneessa metsässä. Tavallaan kai onkin.
On aika lähteä juhannuksen viettoon mökille. Laukut on pakattu ja työläppäri suljettu.
Ihanaa juhannusta!
Tein tosi hyviä gochujang-nuudeleita Viimeistä murua myöten-blogin ohjeella. Kuten ohjeessa sanotaankin, toimii tämä ruoka tosi hyvin näin helteellä myös kylmänä :-)
Punakaalin sijaan tosin käytin reseptissä varhaiskaalia, koska se on nyt sesongissa!
Mun mielestä Robert's Coffee-kahviloista saa ihan parasta jätskiä. Siellä on melkein aina myös useampia vegaanisia vaihtoehtoja, joista monet on sorbetteja mutta tosi hyviä sorbetteja!
Helleaalto tuo yöllisen lämmön, on vaikea nukkua.
Vai onko nukkuminen vaikeaa sittenkin siksi, että odottaa niin malttamattomasti juhannuksen vapaita?
Kuka tietää.
Harjoittelen jääkahvin valmistusta pysyäkseni viileänä helteellä.
Käytän isoja aurinkolaseja näyttääkseni viileältä.
(tai oikeastaan suojatakseni silmäni)
Yhtäkkiä se on täällä, helle.
Aamulla mietin että milloin muka käytän shortseja jos en nyt käytä niitä, joten puen shortsit.
Sitten pyöräilen
kiireesti kiireesti kiireesti
museolle
ja hiki valuu naamallani
Ripsiväri ei kuitenkaan sotkeennu, joten olen tyytyväinen.
Katson näyttelyn Tove Janssonista
ja siitä muistona Tove ihanassa kukkaseppeleessään
koristaa nyt jääkaappiani.
Voin oppia Tovelta paljon.
Ei kuitenkaan viiniä.
Tänään tuli Everything's gonna be okayn uusi kausi Yle Areenaan, tulin siitä iloiseksi.
En niinkään kaipaa tuntemattoman riemua tai matkustamista. Toisinaan kuitenkin kaipaan niihin paikkoihin, joissa olen joskus ollut, tai kuvittelemiini paikkoihin, joissa haluaisin vierailla. Kuvittelemani paikat ovat siis oikeita maita tai kaupunkeja, mutta en vain ole koskaan käynyt niissä, joten minun pitää tyytyä kuvittelemaan, millaista siellä olisi.
Viime aikoina olen kaivannut Italiaan, jossa olin viimeksi 14-vuotiaana. Garda-järven pohja oli kivinen. Paikalla oli paljon pyöräilijöitä. Söimme lähes joka ilta samassa pizzeriassa ja söin aina kinkkuananas-pizzan. Opin, että jos pizzaa ei jaksa syödä kokonaan, voi jättää reunat syömättä. Muu olisi epäkohteliasta. Nykyään syön pizzasta aina ensin reunat.
Iltaisin söimme gelatoa. Sitä laitettiin vohveliin lastalla isoja kekoja ja se oli suomalaisen näkökulmasta naurettavan halpaa. Oli niin kuuma, että jäätelö oli syötävä nopeasti, sillä se alkoi heti sulaa.
Teimme päivämatkat Veronaan ja Venetsiaan. Kun oli aika palata Venetsiasta Garda-järvelle, myöhästyimme junasta. Isäni olisi päässyt hyppäämään liikkuvan junan kyytiin, mutta huusin hänelle, että minä en pääse ja hän jäi laiturille. Onneksi. Otimme seuraavan junan.
Koska en pääse Italiaan, syön soijarouhebolognesea kotona ja laitan siihen paljon oliiveja. En tiedä, arvostaisivatko italialaiset.
Miten lohduttaa sellaisessa tilanteessa, joka on niin surullinen, ettei sitä voi edes käsittää?
En tiedä ja siksi etsin edelleen sanoja.
Joskus yrittää viedä postipakettia kauppaan vain huomatakseen, että se on mennyt seitsemän minuuttia sitten kiinni. Silloin ärsyttää.
Pienet asiat ärsyttää joskus enemmän ja joskus pystyn ohittamaan sellaiset jutut olankohautuksella. Tänään en pystynyt, mutta huomenna on päivä uus.
Viikonloppuisin on kiva tehdä erilaisia aamiaisia kuin arkena. Tänään tein uuniaprikooseja, joita söin jogurtin ja myslin kanssa. Inspiksen aamiaisiin saan yleensä mun keittokirjoista.
Asuinspiraatiota saan usein Instagramista ja niin myös tämän lauantain asuun, jossa viihdyin tosi hyvin.
Saatan tehdä viikonlopuiksikin listoja asioista, joita haluaisin tehdä tai saada aikaan. Toisaalta ne ovat hyödyllisiä, mutta välillä mietin, lisäävätkö ne ajatuksia suorittamisesta. Että ehkä viikonloppuisin voisi oikeasti tehdä mitä huvittaa, ilman listaa.
Pyöräilin tänään Helsinkiin, mitä en tee suunnilleen ikinä. Oli ihana sää ja ihana reitti. Tuntui siltä, että olisin ulkomailla, tosin se tunne saattaa johtua vain siitä, että kesäkuun lämpö edelleen ihmetyttää.
No, huomenna kai sataa.
Kokeilin tätä jätskimakua
mutta se oli minusta liian lakritsinen
Kai voin kokeilla asioita
vaikka ne lopulta osoittautuisivat
minulle vääriksi
Koronan aikana oon kokannut itse tavallistakin enemmän. Se on hauskaa, vaikka siihen menee aikaa.
Oon tehnyt myös pikkelöityjä vihanneksia ja viimeksi pikkelöityä punasipulia. Se on mielestäni hirveän hyvää ja sopii suunnilleen kaiken kanssa!
Kävin tänään äänestämässä. En voi sanoa, että seuraisin politiikkaa aina aktiivisesti. Sen takia mulla onkin usein politiikasta puhuttaessa olo, etten uskalla osallistua keskusteluun, koska en tiedä kaikkea. Silti mulla olisi varmasti paremmat mahdollisuudet osallistua, kuin joillain toisilla ja on myös etuoikeus, että voin valita, seuraanko politiikkaa vai en. Mun mielestä äänestäminen on kuitenkin super tärkeää. Mulle olisi tärkeää, että päätöksenteossa otettaisiin vakavasti ilmastonmuutoksen torjunta ja puolustettaisiin sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, ja äänestän näiden arvojen mukaan.
Iltapäivällä kuului kesän ääniä, kun hellepäivä vaihtui ukkoskuuroon.
Olisipa taloyhtiöni pihalla syreenipuu.
Illan sinessä käyn varastamassa itselleni syreenin kukkia läheisestä, yksinäisestä puusta. Herään niiden tuoksuun aamulla.